UKK / FAQ

Lentokentillä kirjoiteltiin ajankuluksi vastauksia kysymyksiin, joita meiltä on kysytty tosi tiheään tahtiin viime aikoina. Kuvia ei juurikaan vielä ole laittaa, mutta kyllä niitäkin sitten ilmestyy ajallaan :)

1. Miksi juuri Afrikka? Ei sitten mitään helpompaa paikkaa? 
Minni: Kun kerta on näin upea mahdollisuus, niin en tyytynyt mihinkään tuttuun ja turvalliseen. Halusin lähteä seikkailuille, jollaisesta olen tähän asti vain haaveillut. Pääsen tutustumaan uudenlaiseen kulttuuriin ja tapaamaan ihmisiä ympäri maailman. Pääsen myös auttamaan sellaisia ihmisiä, jotka apua todella tarvitsevat.
Anna: Koulun ensimmäisessä vaihto inffossa kerrottiin kaikista mahdollisista kohteista. Tansania Volunteersin tarjoamat mahdollisuudet iskivät heti, Halusin kohteeseen, joka ei tunnu liian helpolta tai liian turvalliselta. Halusin kokea jotain uutta, halusin paikkaan jossa en ole ennen käynyt, ja jonka tunnelmaa en osaa edes kuvitella, halusin jotain täysin uutta. Afrikka tuntui täydelliseltä vaihtoehdolta. Ja sitte kaikki järjestyikin juuri niin kuin on tarkoitettu.

2. Eikö teitä pelota? Jännittääkö?
Minni: Ai että jännittääkö? No ihan sikana. Mutta se on semmoista positiivista jännitystä, ei pelonsekaista tärinää. Pelottaako? Ei. Kaikki tulee menemään hyvin. Valmiina kaikkeen!
Anna: Kun kerron että oon lähdössä, niin tää on usein ensimmäinen kysymys. Tää saa mut aina vähän hämilleen. Kun nään kysyjän silmissä sellasta hiljasta kunnioitusta, en ite oikeen osaa sanoa mitään. Mulle tää on vaan niin itsestään selvää, mua ei pelota eikä oikeestaan jännitäkkään. Ihan sama mitä tulee vastaan se on varmasti mahtavaa! Tai vähintäänkin opettavaa. Tuntuu kun olis kotiin lähdössä vaikka en oo siellä vielä ikinä käynytkään.

3. Mutta sehän voi olla aika rankkaa?
Minni: Niin voi. Näin etukäteen en osaa edes sanoa, millaisia ihmiskohtaloita tulen tapaamaan ja mihin kaikkeen tulen törmäämään. Mutta uskon, että tämä kokemus tulee muuttamaan minua ja saan uutta perspektiiviä elämään. Mukavuusalueelta on välillä poistuttava kehittyäkseen ihmisenä.
Anna: En pidä itseäni rohkeampana tai vahvempana kun muut. Ehkä se on enemmän nöyryyttä että on valmis altistamaan itsensä asioille, jotka saattavat olla rankkoja. Kärsimyksen näkeminen tuottaa kärsimystä mutta en pidä omaa kärsimystä arvokkaampana kun niiden ihmisten joiden kanssa oon menossa tekemään töitä. Uskon että tällänen kokemus tekis hyvää ihan kaikille meille jotka asutaan hyvinvointivaltiossa,pumpulinkeskellä ja jaksetaan valittaa ja keksiä ongelmia lähes kaikesta. Elämän pää asiat pyörii materiaalin ja kaiken pinnallisuuden ympärillä. Ei sitä tarvii slummeihin tai savimajoihin muuttaa, mutta kunhan muistettais rakastaa, ymmärtää toisia ja nauttia elämästä. Kunnioittaa luontoa. Ja etsiä onnea itsestä eikä ympärillä olevista asioista.

4. Onko rokotukset kunnossa?
M&A: On. Hankimme A- ja B-hepatiitit, keltakuume- ja lavantautirokotteet ja syömme malarianestolääkettä koko matkan ajan.

5. Mitä te tiedätte siitä Tansaniasta? 
Minni: Pakko myöntää, mutta en tiennyt Tansaniasta vielä muutama kuukausi sitten juuri mitään. Vain sen, että täällä on upeita safareita Simboineen ja Pumbineen ja maa on melko rauhallinen ja turvallinen. Nyt osaan onneksi jo kertoa enemmän ja swahilikin alkaa hiljalleen luonnistua. Tietty osasin swahiliksi sanoa ennen reissua "Asante sana, Squash Banana, wewe nugu mimi hapana" (Kiitos, Murskattu Banaani, sinä olet paviaani ja minä en), kiitos Rafikin.
Anna: Monsuuni sateet on just silloin ku mennään sinne touko/kesäkuussa, Huomenna siellä on 28 astetta lämmintä, siellä on leijonia. Ja Hakuna Matata, jätä menneisyys taaksesi... jätä takapuolesi menneisyyteen... Oon avoimin mielin, kaikki mikä mun pitää tietää selviää aikanaan.

6. Mitä kuuluu työnkuvaanne?
M&A: Autamme työntekijöitä, opetamme esimerkiksi matematiikkaa, englantia ja maantiedettä ja järjestämme ohjelmaa iltapäivisin, kuten leikkejä ja pelejä. Olemme työpaikoissa maanantaista perjantaihin klo 9-14.

We had some spare time in the airports and decided to answer to some of the most frequently asked questions. We haven't had time to take any pictures, but soon there will be some :)

1. Why Africa? Why not some easier place?
Minni: Well, now that we had this amazing opportunity, I didn't want to go anywhere near or familial place. I wanted to go on an adventure, which I have always dreamed of. Now I have the possibility to explore a whole new culture and meet people around the world. I will also be able to help those, who truly need it. 
Anna: We were at the first exchange info, and the teacher told us from the opportunities. Tanzania Volunteers sounded great and I wanted to go there. It didn't feel too easy or too safe. I wanted to experience something new, I wanted to go to a place which I haven't visited before and I couldn't imagine the atmosphere there. Africa felt perfect for me. And then everything went just as it was meant. 

2. Aren't you afraid? Exited?
Minni: Exited? Hell yeah. But it's positive in every way. Afraid? Not. I'm sure that everything will go well. Ready for everything!
Anna:When I tell that I'm leaving, this usually is the first question that is made. It always makes me a bit confused. I can see sort of quiet respect in the eyes and I'm not sure what to response. It's just feels obvious to me. I'm not scared or actually panicking. Doesn't matter what happens, because I think it will be exiting. Or at least can be learning experience. It feels like I'm going home even if I've ever been there before. 

3. But that can be tough?
Minni: Yes it can. I can't tell beforehand what kind of humans and stories I'll meet. But I believe that this experience will change me. Sometime one has to leave the comfort-zone just to grow as a person. 
Anna: I don't think I'm tougher or more brave than others. I think it's more about being humble, being ready to expose myself to things, that might be tough. Seeing suffering brings more suffering but I don't think my suffering is more precious than those with whom I'm going to be working. I think that this is something that everyone should do at least once in a lifetime. These days people in our kinds of countries shut their eyes because they don't want to see, they don't want to know about someone else's pain so that you don't get hurt. Life is surrounded by material and superficiality. It doesn't mean that we have to move to slums or mud huts, we just have to remember to love, understand each other and enjoy our lives. Respect nature. And seek the happiness from inside ourselves.


4. What about your vaccinations?
M&A: We took all necessary vaccinations. A- and B-hepatitis, typhoid fever, yellow fever or malaria won't (hopefully) bother us.

5. What do you know about Tanzania?
Minni: Well, to be honest I didn't know like anything about Tanzania couple of months ago. I knew that there are amazing safaris with Simbas and Pumbas and it's quite peaceful. Now I know more and I can even speak some swahili! Of course I knew how to say "Asante dana, Squash Banana, wewe nugu mimi hapana" (Thank you very much, Squash Banana, you're a baboon and I'm not), thanks to Rafiki. 
Anna: It's rainy season when we are here in May/June. Tomorrow there will be 28 degrees and there are many lions. And Hakuna matata, leave your back behind. I'm open for everything and I'm sure I'll learn all useful in time. 

6. What will you do there? 
M&A: Our job is to help the staff and teach english, math and geology. In the afternoons we'll organize some activities. We'll work from mon to fri 9-14.