maanantai 14. huhtikuuta 2014

Maasaita ja vesiputoksia / Maasais and waterfalls

Viikonloppu oli mahdottoman hieno! Lauantaina vierailimme maasai-kylässä. Saimme kuulla, että eräs kyläläisistä on Louisin ystävä, joten kyseessä ei ollut mikään turisteille kulissien vuoksi pystytetty kylä, vaan aito oikea maasai-kylä, jossa ihmiset todella ottivat meidät vastaan kunniavieraina.

Lauantaina aamulla kävimme paikallisella marketilla, jossa etenkin maasait myyvät ja hankkivat tuotteita.  

Kala saatetaan pyydystää ja paistaa viikkoa ennen myymistä eikä täällä todellakaa ole jääkaappeja. Länkkäreitten on siis turha tätä kalaa maistella. 





Vierailu maasai-kylään oli mielenkiintoinen; nämä ihmiset elävät täysin erilaisessa kulttuurissa ja ympäristössä. Pääsimme vierailemaan heidän taloissaan, savimajoissa. Asunnoissa ei ollut juurikaan ikkunoita, katot oli tehty oksista ja lattia oli savea. Talon sisällä oli yksi huone keittiötä varten, jossa pidetään hiillos päällä jatkuvasti, vesi haetaan lähellä sijaitsevalta kaivolta ja peseytyminen tapahtuu ämpäreistä kaadettavalla vedellä. Eteistila toimi samaan aikaan eteisenä, vessana, suihkutilana ja istuskelutilana eikä se ollut todellakaan suuri.  Koko savimajassa ollut ollenkaan valoa. On vaikea kuvitella jonkun elävän koko elämänsä sellaisissa oloissa.

Vastaanottokomitea innostui heti nähdessään kameran




Maasait paimentavat vuohia, lampaita ja lehmiä. He ovat aika pitkälle omavaraisia, he kasvattavat kaiken, myös ruokansa itse, hankkivat kaikki lääkeaineet luonnosta ja heimon sisällä on myös esimerkiksi sukupolvien yli oppinut kätilö, joka on 35 vuoden ajan olla mukana auttamassa kaikissa synnytyksissä. Heimolaisten omaisuus mitataan karjan määrällä.





Saimme kuulla paljon minkälaisia sääntöjä ja tapoja maasai heimolaisilla on. Esimerkiksi mies ja vaimo nukkuvat eri huoneissa, miehellä on yleensä useampia vaimoja (yhdellä kyläläisellä jopa 11) ja kaikki vaimot huolehtivat miehen lapsista yhdessä. Usein avioliitot on myös sovittuja, vanhemmat sopivat jo etukäteen lastensa avioliitosta, jolloin tytöillä ei ole sanavaltaa miehensä valinnassa. Isä pyrkii valitsemaan parhaan mahdollisen miehen. Tytöt naitetaan usein noin 16 vuoden iässä. Mies voi olla hyvinkin vanha kuten tässä kylässä 70 vuotiaalla miehellä oli 16 vuotias vaimo. Kaikki auttavat toisiaan ja yhteisöllisyys on tärkeä osa kulttuuria. Nuoret pojat tulivat keskustelemaan kanssamme ja yllättäen he kysyivät meille tavallisista kysymyksistä poiketen isän, äidin ja sisarusten nimiä ja millainen perhe meillä on.

 Maasait valmistavat kyseisen puun lehdistä rohtoa, jota he käyvät salaa juomassa kesken juhlinnan. Juoma saa heidät hyvin vihaisiksi, ja joskus heitä pitää pitää käsistä kiinni, jotta he eivät hyökkää toistensa kimppuun. Että semmosta. 





Maasait pukeutuvat kaapuihin ja pukeutumistyyli on hyvin ainutlaatuinen. Heimolaiset pukivat myös meidät perinteisiin asuihinsa. Heimolaisilla on oma tanssi, jota pääsimme tanssimaan mukana. Tytöt ja pojat tanssivat omissa ryhmissään ja perustui rytmissä hyppimiseen.

Ennen lähtöämme näimme myös, miten heimon miehet teurastivat juhla-ateriaksi vuohen. Maasait arvostavat luontoa ja elämää, joten teurastus oli todella siisti ja nopea. He myös käyttivät eläimestä kaiken; joivat veren, jakoivat kaikki elimet ja lihan arvojärjestyksen mukaan ja antoivat luut ja hampaat koirille. Nahoilla he pehmittävät kivistä sänkyä. 


Sanokaa ndizi! 

Sunnuntaina kävimme Coffee tourilla ja Materunin vesiputouksilla. 

Coffee tourilla, eli kahvikierroksella, saimme itse jauhaa, puhdistaa ja paahtaa kahvipapuja. Lopulta joimme kupilliset itse valmistamaamme kahvia, joka muuten voittaa juhlamokat ja presidentit mennen tullen. Ja tutustuimme uuteen yllättävään herkkuun: paahdetut kahvipavut ja pieni nokare sokeria. AI ETTÄ mitä herkkua!

Anna puhdistaa papuja



Kahvittelun jälkeen vaelsimme Kilimanjaron rinnettä pitkin Materunin vesiputoukselle. Reitti oli hyvin mutainen, mutkainen ja mäkinen, mutta lopussa odotti palkinto. Viileän veden roiskuessa kasvoille sitä todella tunsi elävänsä. Kyllä mieli lepäsi luonnonhelmassa, upeiden maisemien ja eksoottisten kasvien keskellä veden solistessa. 





Oho.



Eilen illalla juteltiin ja tultiin siihen tulokseen, että me ollaan tosi onnellisia täällä.
-Anna&Minni


This weekend was amazing. We visited a maasai market and a village, went for a coffee tour and saw Materun’s waterfalls. 


Maasais are very interesting tribe. We got to visit their house which had a tiny kitchen, two bedrooms and a living room. At the living room you also wash yourself. There was no light, only a tiny window. 

Our guide also told us about many different rules that maasais have. Men have many wives and they all take care of each other babies. Usually the parents decide who will marry whom and the girls are wed at age of 16. Men and women sleep in different beds.  The sense of community is big part of the culture. 

Maasais herd sheep, goats and cows. They grow their own food, use plants as medicine and there is a mid-wife who has been helping in every delivery in the past 35 years. 

Maasais dress in their own unique way. We got to try their clothes and we danced with the villagers. 

Before we left we got to see how the maasai men slotted a goat. They use everything of it! They drink the blood, eat all they can and use the skin in their beds. 

On Sunday we went to a Coffee tour and visited Matrun waterfalls. At Coffee tour we got to grind, clean and roast coffee beans. Finally we had a cup of coffee that we made by ourselves. It was so good! And we also were introduced to a new kind of treat: coffee beans with sugar. That was something!

After that we hiked to waterfalls. The road was very muddy, winding and hilly. But the waterfall was worth it! 

Yesterday we realized that we are really happy here. 

-Anna&Minni








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti