Viikonloppu oli mahdottoman hieno! Lauantaina vierailimme
maasai-kylässä. Saimme kuulla, että eräs kyläläisistä on Louisin ystävä, joten
kyseessä ei ollut mikään turisteille kulissien vuoksi pystytetty kylä, vaan
aito oikea maasai-kylä, jossa ihmiset todella ottivat meidät vastaan
kunniavieraina.
Lauantaina aamulla kävimme paikallisella marketilla, jossa etenkin maasait myyvät ja hankkivat tuotteita.
Kala saatetaan pyydystää ja paistaa viikkoa ennen myymistä eikä täällä todellakaa ole jääkaappeja. Länkkäreitten on siis turha tätä kalaa maistella. |
Vierailu maasai-kylään oli mielenkiintoinen; nämä ihmiset
elävät täysin erilaisessa kulttuurissa ja ympäristössä. Pääsimme vierailemaan
heidän taloissaan, savimajoissa. Asunnoissa ei ollut juurikaan ikkunoita, katot
oli tehty oksista ja lattia oli savea. Talon sisällä oli yksi huone keittiötä
varten, jossa pidetään hiillos päällä jatkuvasti, vesi haetaan lähellä
sijaitsevalta kaivolta ja peseytyminen tapahtuu ämpäreistä kaadettavalla
vedellä. Eteistila toimi samaan aikaan eteisenä, vessana, suihkutilana ja
istuskelutilana eikä se ollut todellakaan suuri. Koko savimajassa ollut ollenkaan valoa. On vaikea kuvitella
jonkun elävän koko elämänsä sellaisissa oloissa.
Vastaanottokomitea innostui heti nähdessään kameran |
Maasait paimentavat vuohia, lampaita ja lehmiä. He ovat aika
pitkälle omavaraisia, he kasvattavat kaiken, myös ruokansa itse, hankkivat
kaikki lääkeaineet luonnosta ja heimon sisällä on myös esimerkiksi sukupolvien
yli oppinut kätilö, joka on 35 vuoden ajan olla mukana auttamassa kaikissa synnytyksissä. Heimolaisten omaisuus
mitataan karjan määrällä.
Saimme kuulla paljon minkälaisia sääntöjä ja tapoja maasai
heimolaisilla on. Esimerkiksi mies ja vaimo nukkuvat eri huoneissa, miehellä on
yleensä useampia vaimoja (yhdellä kyläläisellä jopa 11) ja kaikki vaimot huolehtivat
miehen lapsista yhdessä. Usein avioliitot on myös sovittuja, vanhemmat sopivat
jo etukäteen lastensa avioliitosta, jolloin tytöillä ei ole sanavaltaa miehensä
valinnassa. Isä pyrkii valitsemaan parhaan mahdollisen miehen. Tytöt naitetaan
usein noin 16 vuoden iässä. Mies voi olla hyvinkin vanha kuten tässä kylässä 70
vuotiaalla miehellä oli 16 vuotias vaimo. Kaikki auttavat toisiaan ja
yhteisöllisyys on tärkeä osa kulttuuria. Nuoret pojat tulivat keskustelemaan
kanssamme ja yllättäen he kysyivät meille tavallisista kysymyksistä poiketen
isän, äidin ja sisarusten nimiä ja millainen perhe meillä on.
Maasait pukeutuvat kaapuihin ja pukeutumistyyli
on hyvin ainutlaatuinen. Heimolaiset pukivat myös meidät perinteisiin
asuihinsa. Heimolaisilla on oma tanssi, jota pääsimme tanssimaan mukana. Tytöt ja pojat tanssivat omissa ryhmissään ja perustui rytmissä hyppimiseen.
Ennen lähtöämme näimme myös, miten heimon miehet teurastivat juhla-ateriaksi vuohen. Maasait arvostavat luontoa ja elämää, joten teurastus oli todella siisti ja nopea. He myös käyttivät eläimestä kaiken; joivat veren, jakoivat kaikki elimet ja lihan arvojärjestyksen mukaan ja antoivat luut ja hampaat koirille. Nahoilla he pehmittävät kivistä sänkyä.
Ennen lähtöämme näimme myös, miten heimon miehet teurastivat juhla-ateriaksi vuohen. Maasait arvostavat luontoa ja elämää, joten teurastus oli todella siisti ja nopea. He myös käyttivät eläimestä kaiken; joivat veren, jakoivat kaikki elimet ja lihan arvojärjestyksen mukaan ja antoivat luut ja hampaat koirille. Nahoilla he pehmittävät kivistä sänkyä.
Sanokaa ndizi! |
Sunnuntaina kävimme Coffee tourilla ja Materunin vesiputouksilla.
Coffee
tourilla, eli kahvikierroksella, saimme itse jauhaa, puhdistaa ja paahtaa
kahvipapuja. Lopulta joimme kupilliset itse valmistamaamme kahvia,
joka muuten voittaa juhlamokat ja presidentit mennen tullen. Ja tutustuimme
uuteen yllättävään herkkuun: paahdetut kahvipavut ja pieni nokare sokeria. AI
ETTÄ mitä herkkua!
Anna puhdistaa papuja |
Kahvittelun jälkeen vaelsimme Kilimanjaron rinnettä pitkin Materunin vesiputoukselle. Reitti oli hyvin mutainen, mutkainen ja mäkinen, mutta lopussa odotti palkinto. Viileän veden roiskuessa kasvoille sitä todella tunsi elävänsä. Kyllä mieli lepäsi luonnonhelmassa, upeiden maisemien ja eksoottisten kasvien keskellä veden solistessa.
Oho. |
Eilen illalla juteltiin ja tultiin siihen tulokseen, että me ollaan tosi onnellisia täällä.
This weekend was amazing. We visited a maasai market and a village, went for a coffee tour and saw Materun’s waterfalls.
Maasais are very interesting tribe. We got to visit their house which had a tiny kitchen, two bedrooms and a living room. At the living room you also wash yourself. There was no light, only a tiny window.
Our guide also told us about many different rules that maasais have. Men have many wives and they all take care of each other babies. Usually the parents decide who will marry whom and the girls are wed at age of 16. Men and women sleep in different beds. The sense of community is big part of the culture.
Maasais herd sheep, goats and cows. They grow their own food, use plants as medicine and there is a mid-wife who has been helping in every delivery in the past 35 years.
Maasais dress in their own unique way. We got to try their clothes and we danced with the villagers.
Before we left we got to see how the maasai men slotted a goat. They use everything of it! They drink the blood, eat all they can and use the skin in their beds.
On Sunday we went to a Coffee tour and visited Matrun waterfalls. At Coffee tour we got to grind, clean and roast coffee beans. Finally we had a cup of coffee that we made by ourselves. It was so good! And we also were introduced to a new kind of treat: coffee beans with sugar. That was something!
After that we hiked to waterfalls. The road was very muddy, winding and hilly. But the waterfall was worth it!
Yesterday we realized that we are really happy here.
-Anna&Minni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti