Mahabusu, lastenvankila / Mahabusu, juvenile prison

Tänään vietin toisen työharjoittelupäiväni Mahabusussa. Eilen ja tänään lähinnä olemme tutustuneet poikiin ja tyttöihin pelailemalla ja keskustelemalla. Torstaina meillä olisi tarkoitus aloittaa opetus. Kun kysyimme, mistä lapset haluaisivat tietää lisää, kirjo oli valtava. Biologia, englanti, historia, matematiikka, yrittäminen, biologia, planeetat, kemia, fysiikka, maantieto, bakteerit… Tiedonjano on valtava! Ja niin sen kuuluukin olla. Vau!

Tänään pelasimme polttopalloa, peiliä, rokkapataa ja yllättäen he osasivat suomenkielisen ”viisi varista, istui aidalla” –leikin loruineen päivineen.

Yksi suurimmista haasteista on yhteisen kielen puuttuminen. Meillä onneksi on mukana Shaina, talollakin työskentelevä tulkki, mutta kyllä tässä on jo saanut soveltaa melko lailla. Erilaisia ääniefektejä käyttämällä sain kuvailtua, millaiset palapelin palat ovat reunapaloja ja erinäisin käsimerkein selitin muistinpelin sääntöjä. Osa pojista puhuu suhteellisen hyvää englantia, osa ei ymmärrä kuin muutaman sanan. Tasoerot ovat siis valtavat. 

Napsin paikasta pikapikaa kuvia sillä aikaa, kun lapset olivat ulkona. Kiireessä tuli vähän vinoja kuvia, mutta eipä se haittaa. Turvallisuussyistä lapsista ei saa ottaa kuvia, joten kiersin sisätilat kameran kanssa. 

Vapaaehtoisen rakentama kaappi

Mahabusussa, eli lastenvankilassa on tällä hetkellä 14 poikaa ja 3 tyttöä. Yhteensä siis 17 lasta, iältään 12-17 vuotiaita. Tämä kyseinen vankila on ns. tutkintavankila, jossa lapset odottavat oikeudenkäyntiään. Yleisin syy vankeuteen on näpistys tai varkaus. Myös raiskauksia ja jopa tappoja on ollut, jonkun kerrotaan tappaneen isänsä ja jonkun veljensä. Tosin Tansaniassa tapot laitetaan helposti lasten syyksi, sillä heillä on lievemmät tuomiot. Ja raiskaukseksi lasketaan kaikki alle 18 vuotiaana tapahtunut seksi, vaikka molemmat osapuolet olisivat olleet halukkaita. Toisaalta taas eräs äiti oli laittanut poikansa vankilaan, sillä tämä ei ollut suostunut menemään kouluun. Syyt siis vaihtelevat laidasta laitaan.

Itse yllätyin siitä, miten kodikkaaksi paikka oli saatu, kiitos kaikkien vapaaehtoisten. Seinät ovat täynnä kannustavia maalauksia, seinät olivat värikkäitä ja huoneet valoisia. 

Maissia ja yrttejä kasvamassa

Kanapesue

Hedelmäpuita

Lapsilla on myös vankilan seinien ulkopuolella pieni farmi, jossa he kasvattavat itse oman ruokansa. Aamuisin, kun on viileämpää, he huhkivat pelloilla innolla ja päivällä valmistavat itse ruokansa. Ilmapiiri on todella kannustava ja lapsille halutaan antaa mahdollisimman hyvät eväät elämään. Kuulemma joskus ennen tilanne oli täysin erilainen ja usein pojat tappelivat ja purkivat ylimääräistä energiaansa toisiinsa. Nykyään he saavat aamulla huhkia farmilla, aamupäivällä on opetusta ja päivällä he pelaavat tai leikkivät ulkona.

Toisen haasteen uskoisin kielimuurin lisäksi olevan luottamuksen syntyminen. Nämä lapset ovat niin monesti tulleet hylätyiksi ja kaltoin kohdelluiksi, että täysin vieraaseen voi olla vaikea luottaa. Mutta hitaasti hyvä tulee. Pole pole.

Vierailimme myös St. Josephin sairaalassa, mutta Anna saa kirjoittaa siitä reissusta myöhemmin. Nämä kuvat nappasin sairaalan ulkopuolelta ja niissä näkyy aika tavallista maisemaa.

-Minni

Today I spend my second day at Mahabusu. We've been getting to know the boys and on Thursday we're planning to school. When we asked, what would they like us to teach, the list was huge! Wow!

One of the biggest challenges is lack of common language. We have Shaina, translator with us, but sometime when she is not around you have to make up some funny ways to explain how to play memory game or how to build a puzzle. Many of the kids speak quite good english, but some of them doesn't speak at all. 

Today I also took some pictures very quickly, when the children were outside playing. I was surprised how cozy the place was, thanks to the volunteers who have been working there. 

At Mahabusu, juvenile jail, lives 13 boys and 3 girls, together 17 kids aged 12-17. This is a jail, where they are waiting for the trial. Most of the kids have stolen something, but there are also some who have raped or even killed. Sometime ago there was a boy, who didn't want to go to school and her mom put him to jail. 

The children also have a farm, where they can grow their own food. They like to work there in the mornings, where they can spend their extra energy. This is a good way to prevent violence, because before this habit the boys were fighting a lot. 

Other challenge is to gain their trust. I bet it must be hard after all that they have experienced, neglect and abuse. 

We also visited St. Joseph's hospital, but Anna will write about it later. The last pics are from outside the hospital. 

-Minni