Afrikkalaista arkea / Daily life in Africa

Ajattelin vähän kertoa, millaista täällä työharjoittelussa nyt sitten on. Ihan aluksi meille kerrottiin työpäivän kestävän neljä tuntia aikavälillä 9-13. Kyllä siinä vähän ittekseni naureskelin, että voiko tätä edes työnteoksi sanoa. 

Aamusin saavumme työpaikalle yhdeksältä. Pojat syövät aamupuuron, juoksevat hakemaan vihot ja kynät ja istuvat paikoilleen odottamaan oppituntia. Mahabusussa meitä on yhteensä kolme vapaaehtoista ja jaamme päivän kolmeen osaan. Ensimmäiseksi pidämme noin tunnin mittaisen oppitunnin, jonka jälkeen lapset saavat temmeltää tunnin ohjatusti. Tauon jälkeen pidämme vielä yhden oppitunnin ja lähdemme vankilalta yhdeltä. Marssimme daladalaan ja kotona olemme noin kahdelta. 

Ensimmäisten päivien jälkeen tajusi nopeasti, että päivä ei todellakaan pääty yhdeltä. Edessä on monen tunnin urakka, kun pitää suunnitella ja valmistella seuraavan päivän oppitunti. Mahabusulla ei tietenkään ole oppikirjoja, opettajien oppaita, ylimääräisiä vihkoja tai lyijykyniä, monistuskoneita tai nettiä. Kaikki lapset eivät edes osaa kirjoittaa tai lukea! Päivän pituudeksi matkoineen kertyy lopulta helposti neljän tunnin sijaan 7-8 tuntia.  Lasten pyynnöstä olen päättänyt opettaa hieman englannin kielioppia, mutta eipä ole helppoa suomenkielisenä opettaa englantia swahilia puhuville pojille. Itsekin olen saanut opetella enemmän swahilia, jotta saan asiani perille ilman jatkuvaa tulkkaamisen tarvetta. Kaikki pitää suunnitella itse tuntirakenteesta ja tehtävistä alkaen. 

Olisittepa nähneet henkilökunnan ilmeet, kun pidimme oppituntia murrosiässä tapahtuvista muutoksista, kuukautisista ja sukupuolitaudeista! Ei niistä asioista puhuta täällä edes välttämättä vanhempien kanssa ja sitten pari länkkäriä tulee puhumaan asioista kovaan ääneen häpeilemättä. Kyllä lapsilla on paljon hyviä kysymyksiä ja aiheet tuntuvat kiinnostavan. 

Ette arvaakkaan kuinka kauan meni näiden parin paperin vääntämiseen... Mutta kyllä muksut selvästi arvostaa!

 

 Kahdelta saavumme takaisin TVL-talolle, jossa syömme joko täysin afrikkalaisia perusruokia kuten ruokabanaania tai ugalia, tai länsimäistä ruokaa afrikkalaisella twistillä. Vihanneksia ja hedelmiä syödään paljon!

Viikon 3 ruokalista. Näyttää vähän länsimaalaisemmalta, kuin esimerkiksi viikko neljä, jolloin syödään pääosin afrikkalaista ruokaa 

Iltapäivisin hengailemme kaupungilla tai talolla. Säkkipimeys laskeutuu seitsemältä ja sen jälkeen ei jalalla ulos astuta. Näin sadekautena meillä usein on sähköt poikki, joten kynttilänvalossa rupattelemme milloin mistäkin. Pihalta onneksi löytyy generaattori, jonka avulla saa muutamat valot sytytettyä.

Erityismaininnan ansaitsee kyllä Babu, meijän ihanaihana yövartija! Babu (swahiliksi isoisä) ei puhu englantia, eikä me juurikaan puhuta swahilia. Mutta vaikka palaisit kaupungilta keskiyöllä sateessa, niin Babu on portilla aina yhtä iloisesti toivottamassa tervetulleeksi. Keskustelut on usein lyhyitä kuulumistenkyselyitä, mutta ne kyllä tuo aina hymyn huulille :)

Mussahan on selvää opettajamatskuu! Nuttura ja karttakeppi ja kaikki!
"Veri gudi you ticha - Very good you teacher"

Pojat on myös tosi taitavia piirtämään ja tekemään käsikoruja, joita ne sitten meillekin ovat lahjoittaneet.

- Minni

So, I'd like to tell you about our daily routines. At first we were told that our work days are from 9 to 13. But soon we noticed, that they actually last 7-8 hours. 

At 9 we arrive at mahabusu. We have divided the day to three parts with other volunteers. First we have one lesson, then some activities and after that a second lesson. Our day ends at 1pm, then we head to daladala and arrive at home at 2pm. 

After that we eat and start to plan our next lessons. It takes easily 1-2 hours to plan everything from scratch. We don't have any books, guides or printers so we have to make and plan everything by ourselves. The kids asked us to teach them some english. I must say that it is quite difficult as a finn to teach english to boys, who only speak swahili. 

You should've seen the faces of the staff when we started to talk about puberty, periods and STDs. Here people don't talk about those kinds of subjects so the kids were very interested and they had many questions. 

So, at 2pm we arrive home. We eat african food or western food with an african twist. The evening we usually spend time in the house or at the town. At 7pm it gets dark, so after that we don't go out. Usually, during the rainy season, the electricity is off. 

And I have to tell you about out night guard, Babu (grandfather in swahili). He doesn't really speak english and we don't speak swahili.  Even if the conversations aren't long, they always bring a smile to your face :) 

Those last few pics are drawings that boys made for me! They also make really nice bracelets. 

- Minni