On niin helppoo olla onnellinen / It's so easy to be happy

Meikän vuoro kirjotella kuulumisia!

Toissaviikolla perjantaina muotoilimme sanomalehdistä eläinhahmoja, jotka kovetimme itsetekoisen liisterin avulla. Miten paljon pojat tykkäsivätkään koittaa jotain ihan uutta ja hauskaa. Sotku oli melkoinen, mutta ainakin naurua riitti. Viime maanantaina lapsukaiset maalasivat omansa ja tiistaina ripustimme taideteokset piristämään vankilan seinää. Oli hienoa nähdä vahvoja onnistumisen kokemuksia ja iloisia ilmeitä, kun kaikki esittelivät omia tekeleitään. 

Ihmettä herätti myös naisten muotilehti, jota käytimme suojataksemme pöydät suuremmilta sotkuilta. Sivut olivat täynnä omituisia vaatteita, ihmeellisiä tuotteita ja erilaisia maisemia. Mutta kaikista ihmeellisin kuva oli naisista, jotka antoivat toisilleen poskipusn. Sitä pojat osoittelivat ihmeissään ja kysyivät, onko tämä Euroopassa ok. Tansaniassa homoseksuaalisuus kun on vakava rikos, josta voi saada vuosikymmenien vankeusrangaistuksen. 

Tiistaina näimme myös jotakin, mitä emme olisi halunneet todistaa. Kahdelle pojalle, ystävyksille, syntyi pientä kränää ja he alkoivat uhittelemaan toisilleen nyrkit pystyssä. Saattoi siinä jompikumpi vähän toista tönäistä, mutta mitään suurempaa nujakkaa ei käynyt. Pojat kutsuttiin toimistoon, jossa he saivat selkäänsä rautaputkesta. Ja meille kun kerrottiin, että vankilassa ei enää lyödä. Me ei jätetty asiaa tähän, vaan teimme johtoportaalle hyvin selväksi, että lyöminen on väärin, ja me emme hyväksy ruumiillista kurittamista. Tänään pidin pojille oppitunnin lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Kaikki kertoivat saaneensa kasvattavia iskuja vanhemmilta, mutta vain muutama uskoi tämän rangaistustavan muuttavan heitä paremmiksi ihmisiksi. Kerroin erilaisista tavoista, joilla suomalaisia muksuja kasvatetaan, ja ilmeistä päätellen näin heidän hoksaavan, että kenties nämä meidänkin lepsummat tavat toimivat. Ihan hyvä ihminen minustakin on tullut, vaikken ole selkääni saanut. Yhteiseen lopputulokseen silti päästiin: lyöjälle tulee paha mieli, lyödylle tulee paha mieli eikä kunnioitusta saavuteta pelottelulla vaan rakkaudella. 

Nyt harjoittelun puolessa välissä voin todeta, että suhde lapsiin on parantunut todella paljon. Pojat tulevat juttelemaan ja kyselemään kuulumisia ja he todella ilahtuvat nähdessään meidät päivittäin. Halu oppia on valtava! Vankilassa on poikia, jotka ovat niin herttaisia ja fiksuja, etten todellakaan usko heidän elämässään tehneen mitään pahaa ilman todella hyvää syytä. Olen myös suunnitellut tekeväni vankilalla täysin omaan alaani liittyen pienoisen projektin, jossa käsittelen jokaisen lapsukaisen kanssa heidän elämänkulkuaan, unelmiaan ja tavoitteita.  

Torstaina oli Ansan ja Elenan viimeinen päivä vankilalla, minkä kunniaksi järjestimme olympialaiset! Pidimme erilaisia lajeja, joista kaikista lapset tykkäsivät paljon. Ensimmäisenä lajina oli tietokisa opettamistamme asioista ja oli ihana nähdä, miten tarkasti lapsukaiset olivat kuunnelleet opetuksiamme. Toisena lajina oli piirrä-ja-arvaa, jossa piti kirjoittaa tiimiläisten selkään sanoja. Kolmantena lajina oli vesijuoksu, jossa tiimiläiset hakivat isosta vesisaavista vettä omaan pieneen kuppiinsa suurella lusikalla. Neljäs laji oli lauluämpäri, jossa tarkoituksena on muistaa olemassa olevia lauluja annettujen sanojen perusteella. Tämän jälkeen pidimme testin englannin kielestä, Ultimatea frisbiillä ja viimeisenä lajina lentopalloa. Tiukan kisan jälkeen oli palkintojen jako, jossa kaikki saivat jotakin herkkua ja saippuaa :)

Lopuksi tarjosimme muksuille pitsapalat, colaa, karkkia ja pipareita. Kyllä oli hymyt korvissa asti. 

Viikonloppuna heittäydyimme Annan kanssa hurjiksi ja kävimme baarissa niin perjantaina, lauantaina kuin sunnuntainakin! Suomessa käymme suhteellisen harvoin baareissa, mutta täällä baarielämä on ihan erilaista! Juttuseuraa löytyy aina, tanssilattia on täynnä taitavia tanssijoita ja musiikki vie mennessään. Juominen ei ole humalahakuista ja ihmiset osaavat käyttäytyä. Näillä kulmin tosiaan kaikki osaavat tanssia; vessajonossa näkee enemmän sheikkaamista kuin Seurahuoneen lattialla koko illan aikana. Jätkät vetää piirissä lanteet keikkuen, likat panee parastaan ja tunnelma on rento ja vapautunut, hakuna matata!

Sunnuntaina Malindissa oli Bob Marley-konsertti, jossa karibialainen reggaeartisti esitti Marleyn biisejä. Siinä kun hän komeasti laulo, että onnellisuus on tapa elää, niin tasan sillä hetkellä Annan kanssa tajuttiin, mitä onni on. Ei me edes osattu kuvailla sitä tunnetta, mutta tiedetään, että juuri tältä tuntuu, kun on onnellinen. Tää fiilis pitää itse kokea, mikä taas on helpommin sanottu kuin tehty. Kaikki nää vuodet olen luullu, että tiedän millaista on olla onnellinen, mutta todellisuudessa en ole tiennyt. On niin helppoo olla onnellinen, heti kun tajuaa mitä onni oikeasti on. Se on aika pitkälti hetkessä elämisen osaamista. Onnea ei voi etsiä, vaan siihen pitää vain rohkeasti tarttua.

Tiivistetään nyt viimeiset pari tekstikappaletta tähän yhteen biisiin. Tää biisi saa aina onnelliseksi ja on baarien ehdoton ykköshitti. Skelelelelelelelewu!

-Minni

Couple of weeks ago we made animal figures of newspaper and home-made wallpaper paste. How the kids liked to try something completely new! It was quite a mess, but we had so much fun. Last week's Monday we then painted them and on Tuesday we hung them against the wall. It was nice to see so many happy, proud faces and successes when the kids showed to the adult what they had made. 

We bought with us one women's fashion magazine, which we used to cover the tables. It had many interesting pictures but the most interesting was a picture in which two women were giving a french kiss to each other. Homosexuality is for bitten and it's a serious crime here in Tanzania. 

On Tuesday we something that we didn't want to witness. Two boys had a small fight and as a punishment they were hit. But we made clear that that is wrong and we don't approve it. Today I held a lesson and talked about violence towards children. Everybody told that they have been hit, but only few said that they believe to be better persons because of that. I told about different ways to punish children and I could see from their faces that maybe our more gentle ways also work. I'm a pretty good person, even if I haven't been hit. We came to our final conclusion: the one who hit feels bad and the person who was hit feels bad. You don't gain respect by fear, but by love. 

Now at the middle of our training I can say, that my relationship with the kids has got much deeper. The boys come to talk with me and they really are happy to see me in the morning. There are some very sweet and wise boys, that I can not believe that they have done something wrong. I'm also planning to do a tiny project in which I talk with every kid about their lifelines, dreams and targets in life. 

On Thursday was Ansa and Elena's last day at mahabusu, so we had Olympic games! We had many different games from trivia to running, singing to volleyball. After the competition we gave prices for everybody, ate pizza, candy, cookies and drank coke. What a happy day!

Previous weekend we were crazy with Anna! We went to bar three days in a row! In Finland we aren't that eager to go to bars, but here it's so different! There are always people to talk with, dance floor is filled with great dancers and the music just makes you wanna dance. Drinking isn't about getting drunk and people know how to behave. And here everybody can dance! Boys dance with each other, girls are having fun and the atmosphere is all "hakuna matata". 

On Sunday we went to see Bob Marley-concert. When the caribbean guest-singer sang that happiness is way of living, we realized that happiness is. We couldn't describe it, but we know that it means just this feeling inside us. You have to experience this, which is easier said that done. I've always though that I know what happiness means. But now I know what it really means. It's so easy to be happy, when you realize what happiness really is. I think that it's about living in the moment. You don't have to seek for happiness, you just have to go for it!

Let's put this song which is related to the latter part of my text. This song always makes me happy and it's the number one hit at bars. Skelelelelelelelewu!

-Minni